Meillä oli eilen syytä pieneen juhlaan ja kakkuhan se oli taas tehtävä. Tarviiko aina edes syytä toisaalta..Kesäisin niitä kakkuja tulee tehtyä useinkin ja mikä ihana tapa hyödyntää tuoreita marjoja.
Ihana tuo alla oleva lause. Ja niinhän se on. Jonkun toisen leipomisissa jutuissa, joita saamme, se on se ajatus ja tarkoitus mikä lämmittää mieltä. Vielä pitkäänkin.
Toki joskus minä leivon ihan leipomisen ilosta itsekseni, mutta aina niitä muillekki syötetään. Jaettu ilo on tupla ilo. Sekin pitää niin paikkansa.
Mutta nyt tähän kakkuun sitten. Vatkasin suklaista kermavaahtoa ihan Van Houten kaakaojauheesta ja lisäsin maltilla sokeria vähän. Ei äklö makeeta vaahtoa, koska pohja oli jo makea ja mutakakkumainen. Vaahtoonhan voi myös sekoittaa sulatettua suklaata tai Nutellaa. Laitoin väliin vielä viipaloituja banaani siivuja. Toinen vaihtoehto olisi ollut jokin vadelmasurvos tms, mutta jätetään se seuraavaan kakkuun..
Tässä minun amatöörimaiset pursotukset, mutta sinne upotin sitten mansikoita. Ja kun rakkaudella tulee tehtyä toisille, niin ei siitä täydellisistä tarvi aina tulla. Ainakaan ulkonäöltään. Makuhan se ratkaisee sitten enemmänkin.
Ja lisäsin vähän mustikoita. Lisäksi päälle raastoin valkosuklaata ja macadam pähkinää. Nyt ei ollut ketään pähkinä allergista nauttimassa kakkua.
Kakun pohja eli mutakakun ohje oli Kinuskikissalta. Sen voi tehdä myös maidottomana ja gluteenittomana. Ja saahan mutakakkuja jopa kaupasta pakasteesta helposti ja nopeasti myös.
Nyt halusin vähän enemmän kakkumaisemman ja ihan vähemmän tahmaisen ja siksi paistoin itse. Ja halusin myös itse leipoa koko kakun tällä kertaa. Hyvää oli ja maistui viimeiseen palaan asti.
Eilen siis syötiin kakkua ja nautittiin auringonpaisteesta ja lämmöstä ulkona. Tänään sateisella säällä olen tehnyt mm. pika siivousta täällä sisällä. Näin se menee :) Suomen kesä💛
Mutta kerätään silti muistoja ja vaalitaan niitä. Jos ei nyt ihan jokaisesta hetkestä niin kuitenkin jokaisesta kesästä.
