Tänään on se jokavuotinen korvapuustipäivä. Ja leipoahan se piti tietenkin pieni pullataikina heti aamusta.
"Kanelipullapäivä" on keksitty alun perin vuonna 1999 Ruotsissa ja sieltä se on lainattu Suomeen vuodesta 2006. Korvapuusti itse sanana on jo 1800-luvulta.
Kaneliahan ei saa antaa alle 1-vuotiaille eikä 1-6 vuotiaille päivittäin sen sisältämän kumariini aineen vuoksi.
Eli laitoin taikinan kohoamaan heti kun heräsin ja aamupala tuli nautiskeltua rauhassa. Tein siis puolikkaan taikinan yleisestä normi ohjeesta. Saan siitä n. 10-12 pullaa yleensä eli yhden pellillisen.
Olen kokeillut joskus eri versioita puusteista ja murustellut taikinan päälle jos ja vaikka mitä. Domino keksit olivat hyviä. Mutta nyt tein ihan perus korvapuusteja.
Hyvä kohotus on tärkeää ja se ettei tee taikinasta liian kovaa. Minun taikina aina tarttuu vähän käsiin vielä siinä vaiheessa kun laitan sen kulhoon liinan alle kohoamaan johonkin lämpimään paikkaan.
Alla olevassa kuvassa pikku nyytit ovat menossa vielä lämpöön pullistumaan lähes kaksinkertaisiksi.
Uunituore pulla, mums. Ja ihana tuoksu valtaa koko kodin ja saa hyvälle tuulelle muutenkin. Niin kuin hyvän vatsan täytteen/herkun kuuluukin saada. Söin heti yhden lämpimän, mutta kyllä ne maistuvat jäähtyneinäkin. Pakastinkin pari kappaletta.
Korvapuusti on aika kaunis leivonnainen. Varsinkin jos se pysyy ruodussa eikä kaatuile. Mutta maukuahan se ei haittaa.
Asiasta toiseen. Sain eilen illalla taas yhden pienen idean. Minulla on tällainen feikki valkosipuliletti keittiön nurkassa. Ja se on näyttänyt jotenkin ankealta ja elottomalta. Kokeilin tussilla värjätä vähän noita hapsuja ja se muuttikin ulkonäköä heti eläväisemmäksi.
Kuva ei tee nyt oikeutta, mutta itse huomaan sen hyvin. Ja tykkään tuloksesta!
Kaupasta on vaikea löytää valkosipulia missä nuo varret olisi paikalla. Muuten tekisin itse sen letin. Joskus markkinoilta olen löytänyt niitä kyllä. Ne ovat vaan niin kivoja ja nättejä.
Siksipä tuo leikkiletti roikkuu täällä nykyisin😊.
Ihanaa tämän viikonlopun loppua teille vielä!💙